Treatment-related renal side-effects in pediatric cancer patients

Background: The long-term side-effects of cancer treatments are of growing importance, since the number of pediatric cancer survivors has considerably increased. Renal side-effects should be noted early to prevent further deterioration. Renal dysfunction may also develop long after cancer treatment. Easy and reliable methods for assessing renal function are needed. Aims: The aims were to find the mechanisms behind methotrexate-induced renal damage by studying renal tubular cells (LLC-PK1cells), and to evaluate the usefulness of laboratory tests in assessing glomerular function in pediatric cancer patients by comparing an isotope clearance method with alternative methods. The aim was also to study the long-term effects of bone marrow transplantation (BMT) and high-dose methotrexate (HD-MTX) treatment in renal function. Results: Methotrexate induced time-dependent renal tubular cell swelling and cell death. In patients treated with HD-MTX a significant decrease in GFR was noted after a follow-up time of one to ten years. One year after BMTthe GFR was reduced, especially in patients treated with total body irradiation (TBI). GFR recovered slightly but remained stable thereafter. In glomerular function assessment the serum cystatin C (cysC) concentration showed a significant association with GFR measured by the isotope method. Conclusions: Methotrexate induced acute damage in renal tubular cells. In assessing GFR the isotope method still remains the method of choice, but the assay of cystatin C was the most reliable of other alternatives. Long-term follow-up of renal function is needed in BMT patients and patients treated with HD-MTX.Siirretty Doriast

Use of electronic patient data storage for evaluating and setting the risk category of late effects in childhood cancer survivors

Background: Many of the late effects of cancer treatment in childhood may occur even decades after the treatment, and only a minority of the survivors remain as healthy as their peers. Providing appropriate long-term care for childhood cancer survivors after transition to primary health care is a challenge. Both survivors and primary care providers need information on potential late effects. The lack of a systematic late effect follow-up plan may lead to excessive use of health care services or delayed intervention. While manual compilation of individual follow-up plans is time consuming for experienced clinicians, electronic algorithms may be feasible.Procedure: In Finland, international guidelines for determining the risk of late effects have been implemented. Nationally, Turku University Hospital was asked with developing an automatized system for calculating the risk of late effects, based on electronic patient records saved in the hospital data lake. An electronic algorithm that uses details from exposure-based health screening guidelines published by the Children's Oncology Group was created. The results were compared with those manually extracted by an experienced clinician.Results: Significant concordance between the manual and algorithm-based risk classification was found. A total of 355 patients received a classification using the algorithm, and 325 of those matched with the manual categorization, producing a Cohen's coefficient of 0.91 (95% confidence interval 0.88-0.95).Conclusion: Automated algorithms can be used to categorize childhood cancer survivors efficiently and reliably into late effect risk groups. This further enables automatized compilation of appropriate individual late effect follow-up plan for all survivors. </p

Lasten ylipaino ja lihavuus ― puheeksi ottaminen ja ohjaus lastenneuvoloiden terveydenhoitajien kokemana

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli kartoittaa lastenneuvolan terveydenhoitajien kokemuksia lasten ylipainon ja lihavuuden puheeksi ottamisesta ja ohjauksesta. Tarkoituksena oli selvittää millaisiksi neuvolan terveydenhoitajat kokevat valmiutensa kyseisissä aiheissa. Lisäksi selvitettiin tekijöitä, jotka he kokevat niitä edistäviksi ja estäviksi. Aineisto kerättiin elektronisen kyselylomakkeen avulla Espoon, Lahden, Lohjan ja Mäntsälän alueiden lastenneuvoloiden terveydenhoitajilta. Kyselylomake koostui suurimmaksi osaksi avoimista kysymyksistä. Tutkimusaineisto rakentui 21 vastauksesta, ja se analysoitiin sisällönanalyysilla. Tutkimusmenetelmänä käytettiin laadullista tutkimusta. Tutkimustulokset tuovat esille, että suurin osa lastenneuvolan terveydenhoitajista koki valmiutensa lapsen ylipainon tai lihavuuden puheeksi ottamiseen ja ohjaukseen hyvinä. Vastausten perusteella terveydenhoitajat kokivat, että heidän valmiuksiaan voitaisiin kehittää erityisesti aiheeseen liittyvän koulutuksen avulla. Varsinkin puheeksi ottamisen koulutus nähtiin tarpeellisena. Lapsen ylipainon tai lihavuuden puheeksi ottamista ja ohjausta edistävät ja estävät tekijät liittyivät suurimmaksi osaksi vanhempien elämäntapoihin, työntekijän työkokemukseen sekä rohkeuteen puuttua asiaan. Ympäristöstä lähtöisin olevina tekijöinä tuli esille merkittävimpänä yleisesti muuttuneet liikunta- ja ruokailutottumukset, sekä resursseihin liittyvät haasteet.The aim of this thesis was to survey experiences of public health nurses in child health centres about bringing up the subject of children's overweight and obesity and guidance. The purpose was to clarify what the public health nurses regard their readiness in the subjects in question. Furthermore, factors which they regard as promoting and preventing them were clarified. The data were collected using an electronic questionnaire in the cities of Espoo, Lahti, Lohja and Mäntsälä. The questionnaire consisted mainly of open questions. The research material was based in 21 answers and it was analysed by content analysis. A qualitative study was used as a research method. The results show that the majority of the public health nurses regarded their readiness to bring up the subject of children's overweight and obesity and guidance, as good. The nurses thought that their readiness could be developed especially with the help of education. Particularly the education of bringing up the subject was seen as necessary. The factors which promote bringing up the subject of children's overweight and obesity and guidance were mostly connected to the ways of life of parents, to the work experience and to courage to intervene in the matter. The exercise and eating habits which have changed generally and challenges which are related to the resources, came forth as the most significant factors from the environment

Hyvinvointiteknologian hyödyntäminen kotihoidossa

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa ikääntyneiden kotona selviytymisen tukemista hyvinvointiteknologian avulla. Tavoitteena oli selvittää, miten kotihoidon henkilökunta hyödyntää hyvinvointiteknologiaa työssään. Tavoitteeseen pyrimme vastaamaan seuraavien kysymysten avulla: miten kotihoidon henkilökunta suhtautuu hyvinvointiteknologiaan, millaista hyvinvointiteknologiaa kotihoidon henkilökunta hyödyntää asiakkaiden hoidossa sekä kuinka suunnitelmallista hyvinvointiteknologian käyttö on. Opinnäytetyön yhteistyökumppanina oli Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysvirasto. Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys muodostui kotihoidon, ikääntymisen ja hyvinvointiteknologian käsitteiden alle. Teoreettinen viitekehys painottui aiheen mukaisesti hyvinvointiteknologiaan liittyvään kirjallisuuteen ja tutkimuksiin. Opinnäytetyömme edusti kartoittavaa ja kuvailevaa tutkimusta, sillä keskityimme kuvaamaan kotihoidon nykytilannetta hyvinvointiteknologian suhteen. Opinnäytetyön aineisto kerättiin puolistrukturoidun kyselylomakkeen avulla. Toteutimme kyselyn Helsingin kaupungin Koillisessa kotihoidon toimipisteessä, Kuusikossa. Saatu aineisto analysoitiin IBM SPSS Statistics 23- ja Excel-ohjelmien avulla. Opinnäytetyön tulosten mukaan hyvinvointiteknologiaan suhtaudutaan kotihoidossa positiivisesti ja vastaajat uskovat ikääntyneiden voivan asua kotonaan pidempään hyvinvointiteknologian turvin. Hyvinvointiteknologian käyttäminen osoittautui nuorimpien vastaajien lisäksi myös vanhimmille vastaajille helpoimmaksi. Hyvinvointiteknologian hankkiminen koettiin vaikeammaksi, kuin sen käyttäminen. Pieni osa kotihoidon työntekijöistä koki, ettei ole saanut riittävää koulutusta hyvinvointiteknologian käyttöön. Opinnäytetyön kyselyn kautta ilmeni, että tarjolla on paljon hyvinvointiteknologian tuotteita, joita ei juurikaan kotihoidossa hyödynnetä. Opinnäytetyön tulosten mukaan kotihoidossa hyödynnetään yleisimmin hyvinvointiteknologian tuotteista turva- ja matkapuhelimia. Hyvinvointiteknologian tuomaa hyötyä kotihoidon asiakkaiden arjessa arvioidaan asiakkaan tilanteen ja palveluntarpeen näkökulmasta yksilöllisesti. Kehittämisehdotuksina opinnäytetyön tulosten perusteella ehdotamme oppaan laatimista hyvinvointiteknologian hankintaa varten. Opas sisältäisi tietoa tarjolla olevasta hyvinvointiteknologiasta ja tuotteiden hankinnasta. Myös yhteistyön tiivistäminen tuotevalmistajien kanssa tarjoaisi kotihoidon työntekijöille lisää tietoa hyvinvointiteknologian tuotteista. Jatkotutkimusaiheeksi ehdotamme kotihoidon asiakkaiden mielipiteiden kartoittamista hyvinvointiteknologiaan liittyen. Jatkotutkimuksen tuloksia voisi verrata opinnäytetyömme tuloksiin, jolloin jatkotutkimuksesta ilmenisi, ovatko asiakkaiden mielipiteet yhdenmukaisia kotihoidon henkilökunnan kanssa.The purpose of this Bachelor’s thesis was to survey the home coping assistance of the elderly by means of wellness technology. The purpose was to clarify how the staff of the homecare utilizes wellness technology in their work. We tried to pursue our objective by using the following questions: how does the staff of the homecare relate to wellness technology, what kind of wellness technology the staff of the homecare utilizes in nurturing the clients, and how systematical wellness technology usage is. A cooperation partner for this thesis was the department of social services and health care of the city of Helsinki. The theoretical frame of reference of this thesis formed under the concepts of homecare, ageing and wellness technology. The frame of reference, in accordance with the topic, focused on literature and studies of wellness technology. Our thesis represented a surveying and descriptive study, as we focused on describing homecare's current situation regarding wellness technology. The thesis material was obtained by semi-structured questionnaire. We implemented the questionnaire in the north-east homecare office of the city of Helsinki at Kuusikko. The obtained material was analysed by using IBM SPSS Statistics 22 and Excel software. According to the thesis results the attitude to wellness technology is positive and the people who answered the questionnaire believe that using wellness technology enables elderly people to live longer in their homes. Using wellness technology was the easiest not only to the youngest questionnaire answerers but also to the oldest ones. Acquiring the wellness technology was experienced as more difficult than using it. A small portion of homecare employees answered they had not received proper training for using wellness technology. The thesis questionnaire indicated that there are a lot of wellness technology products available that homecare is not really utilizing. The thesis results showed that the most common wellness technology products in use were emergency phones and mobile phones. The benefits of wellness technology in everyday life of the homecare clients are evaluated individually, depending on the client’s circumstances and the need for service. On the basis of the thesis results we suggest creating a guide about how to acquire the wellness technology. The guide would contain info about available wellness technology and where to obtain it. Also, increasing the cooperation with product manufacturers would provide more information about the available wellness technology products for the homecare employees. As a further research topic we suggest surveying the homecare clients’ opinions about wellness technology. Further research results could be compared to our thesis results, and the results would tell us if the clients’ opinions are shared with the homecare employees